Taas se oli täällä

Jälleen on viime viikonloppuna koettu ja nähty jo vuotuiseksi tapahtumaksi muodostunut Chilifestarit Tampereen keskustassa. Minäkin kävin siellä pariin otteeseen hillumassa, avajaispäivänä oli kamerakin matkassa. Ja hauskaahan siellä oli, kuten aina.

 

Heti sisään alueelle astuessani katseeni vangitsi pöljän näköinen Napalminalle, Poppamiehen maskottiotus… Älä kysy.

 

 

Chiliä monessa muodossa

Kojuissa oli myynnissä kaikkea mahdollista aina chilipensaista tulisten ruokien kautta chilihattaraan. Sitä en ikävä kyllä päässyt maistamaan, vaikka mieleni halaji.

Jätskikojulta yhyttämäni Niilo Nieminen oli jopa enemmän kuin tyytyväinen chilijäätelöönsä…

 

 

…siis jopa niin tyytyväinen, ettei aikonut lopettaa vänkäämistään kunnes lopulta suostuin ottamaan tunteita kuohuvan kaverikuvan hänestä ja ystävästään Juhani Tervasesta, joka hänkin aurinkoisen päivän ratoksi nautti suussa mukavasti kutkuttelevan chilijäätelön:

 

 

Safkaaa!

Ruokakojuja oli vähintään puolet torin teltoista. Ruokaa, juomia ja tulisia maistiaisia sai joka nurkalta. Suuri osa valikoimasta oli paistettua liharuokaa, kuten ribsit, wingsit ja makkarat, mutta olipa mukana myös aina yhtä maistuva Gopal kasvisvaihtoehtoineen.

 

 

Itse sivuutin sinänsä ihan herkullisen näköiset (ja tuoksuiset) kojut, sillä olin tullut tänne vain yhden perässä…

 

 

Chilimörköpötkö

Koska chilifesteillä oltiin, pitihän se paljon tunteita mediassa herättänyt, kansaa kuohuttanut chilimörköpötkö testata, vaikka pientä ennakkoluuloa oli ilmassa. Ja kyllähän se kuitenkin ihan jees tuotos oli. Ei kovin tulinen, mutta hiidenhillonsa kanssa ihan toimiva kokonaisuus. Hivenen rapsakampaa olisin toivonut, mutta maku oli miellyttävä, joten menköön. Iltapalamiestä lainatakseni: ”sanoisin, että neljä kautta viis”.

 

 

Kaliaaa!

Makkarannapostelun jälkeen oli aika suunnata kohti kaljatelttaa suuta huuhtomaan, olihan tarjolle juuri sopivasti saatu Habanero-olutta. Pakkohan sekin oli testata, jotta päriseekö.

 

 

Chili Weiss Habanero 4,7%

Pyynikin Käsityöläispanimon erikoisolut oli hanastakin tarjoiltuna varsin sakeaa — jopa sahtimaista — ja yllättävän tymäkkää tavaraa. Tai tymäkkää ainakin makujensa puolesta, sillä se poltteli heti ensi kulauksella kurkussa, sitten koko matkan alas. Hyvää oli, joskaan sitä ei tuoppia kahta enempää olisi pystynyt nauttimaan.

Siis yhden join. Ihan vain maistaakseni.

 

 

Monenlaisia chilin ystäviä

Kuten aina, toreilla näkee monenmoista hiihtäjää. Pelottavin niistä oli tällä kertaa koira, jolle on nähtävästi syötetty chiliä. Niin ei ole hyvä tehdä.

 

 

Tapahtumassa tuotteitaan esittelevät tahot eivät ylenkatsoneet ketään, vaan kaikille ikäryhmille oli jotakin herkkuja tarjolla. Lapsille hattaraa ja jätskiä, varttuneemmalle väelle vaikkapa tulista salsakastiketta:

 

 

Shoppailemassa

Tällä kertaa jätin ostokset tietoisesti kevyiksi, ja keskityin vain tuotteisiin, joita on hankalampi muutoin saada. Eli tuorechilejä ja Tampereen paahtimon Chilifest Finland -kahvia.

 

 

Näin tällä kertaa. Mikäli toivoisit yrityksellesi yhtä tyylikkään verkkosivuston kuin Chilifesteillä, ollaan yhteyksissä. Ehkä me jotakin keksimme sinullekin.