Nikon NOOR Tour 2013

Ennakko-odotukset kohdilleen

Kävin viime keskiviikkona Helsingissä lunastamassa Rajala Pro Shopin lähettämän VIP-lipun Nikon NOOR Tour -tapahtumaan. Odotin epäileväisenä puhisten jotakin Nikonin mainostempausta, jossa kuvaajat keskittyvät kehuskelemaan käyttämiään laitteita. Vaan ei. Kyseessä olikin tapahtuma, joka todella jäi mieleen.

Ja täytyy kyllä sanoa, että ihan kaikkien kuvien katsominen ei ollut edes kovin mukavaa.

 

Nikon NOOR Tour 2013
Olihan se mukavaa, kun kirjeessä tuli oma VIP-kutsu. Eikä ollut mikään massapostitus.

 

NOOR

Tapahtumassa esiintyivät ammattikuvaajat Pep Bonet ja Andrea Bruce kansainvälisestä NOOR-kollektiivista.

NOOR on Amsterdamissa, Alankomaissa toimiva kollektiivi ja säätiö, joka yhdistää kymmenen valokuvaajan taidot ja näkemykset. Kuvaajat ovat kotoisin kahdeksasta eri maasta. —noorimages.com

 

”En hyväksy paskoja kännykkäkamerakuvia julkaistavaksi missään”
— Olli itse toisessa kirjoituksessaan

 

Nikon NOOR Tour 2013
Sali ei koskaan täyttynyt kokonaan. Ei taida vakavamielisempi valokuvausharrastus olla vieläkään koko kansan juttu.

 

Vaikuttavia lyhytelokuvia ja kuvasarjoja

Ensimmäisenä kuvasarjansa esitteli Pep Bonet, eli tuttavallisemmin: ”Peba”. Mies kertoi viettävänsä kuvauskohteissaan useita kuukausia — jopa vuosia — seuraten paikallisten arkielämää ja tutustuen ihmisiin. Näin hän pääsee aidosti ”iholle” kuvattaviensa kanssa ja saa heidät avaamaan luontaista olemustaan paremmin.

Bonet on kiertänyt kuvaamassa muun muassa Etelä-Afrikassa, Somaliassa ja Sierra Leonessa. Haitilla mies kävi kuvaamassa heti maanjäristyksen jälkipäivinä. Se kuvamateriaali ei ollut kovin kaunista katsottavaa. Hänen kuvansa ovat tarinoita epätoivosta, kärsimyksestä ja selviytymisestä.

Nikon NOOR Tour 2013
Lasten on hyvä oppia käyttämään rynnäkkökivääriä jo nuorena. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin sitä tarvitsee. (Kuva: Pep Bonet / NOOR)

 

Motörhead

Ehkä odotetuin setti hepulta oli kuitenkin uunituore dokumentti Motörheadista. Bonet roikkui bändin matkassa vuosia kuvaten ja tutustuen kaikkiin rock-elämän raadollisimpiinkin yksityiskohtiin. Filmistä näytettiin kymmenen minuutin makoisa esittelypätkä.

Mustavalkoiset demonit

Bonet kuvaa mielellään mustavalkoisena, mikä teki monista kuvista vieläkin sykähdyttävämpiä. Erityisenä sarjana mieleen jäivät afrikkalaisessa mielisairaalassa kuvatut otokset, joissa omat, sisäiset demonit piinaavat rautakettingeillä teräksisiin kappaleisiin kahlittuja ihmisraunioita. Kuka on joutunut tappamaan perheensä, kuka on vierestä todistanut naapureittensa teloituksen. Kuvasarjaa syvensivät entisestään taustalla lipuva ääniraita aitoine surevine huokailuineen.

Siinä jotenkin tunsi, miten kylmät väreet hiipivät selkää pitkin pimeässä salissa.

 

Nikon NOOR Tour 2013
Kuvaajien esitelmien välissä oli kahvitarjoilu korvapuusteineen. Pöytään nojaileva liivimies on itse Pep Bonet. Mukava ja rento äijä.

 

Pysäyttäviä kuvasarjoja

Vaikka Andrea Brucella ei ollut näyttää taustamusiikilla höystettyjä videoita kuvien ohessa, ei hänenkään tuotoksensa jääneet ensimmäisten varjoon. Ehkä jopa päin vastoin.

Bruce työskentelee arkisin New York Timesille, joka lähettää häntä tekemään reportaaseja erilaisiin maailmankolkkiin. Andrea on kuvannut ihmisten varsin raadollista arkea muun muassa Afganistanissa, Irakissa, Uzbekistanissa ja Kazakstanissa. Harvemmissa kuvissa näkyi juuri lohtua. Siitä huolimatta ihmiset jatkavat elämäänsä hammasta purren.

Ja me jupisemme kahvilassa jos kahviin ei ole myös kermaa saatavilla.

 

Nikon NOOR Tour 2013
Pakolaisleireillä lapsilla ei ole edes tossuja jalassaan. Oli kuulemma aika kylmä.
(Kuva: Andrea Bruce/The New York Times)

 

Aiheita, jotka vetävät hiljaiseksi

Esitystapana oli edetä kuva kuvalta naisen itse kertoessa kuvien taustoja. Aihepiireinä oli niin kuoliaaksi paleltuneita afgaani-vauvoja, vakavista geenivaurioista kärsiviä ihmisiä venäläisen uraanikaivoksen lähistöllä, kuin pikkutytön ympärileikkaus ja lapsuutensa mureneminenkin. Ei mitään kovin nättiä siis.

Tein kuvasarjojen aikana mielenkiintoisen havainnon: kukaan ei hengittänyt salissa. Ei kuulunut tuhinaa, ei ysköksiä. Kuvaaja oli saanut vangittua kaikkien herpaantumattoman huomion.

Lopuksi avartava keskustelutuokio

Lopuksi Andrean esityksen jälkeen estradille roudattiin jakkarat. Molemmat kuvaajat istahtivat leppoisasti vastailemaan  katsomon kysymyksiin Bettina Sågbom:n johdolla. Kaikkia jännitti hieman, mutta kyllä se siitä sitten lähti parin valmiin kysymyksen turvin. Hyviä kysymyksiä sateli koko tunnin täydeltä. Keskustelu eteni mukavasti, mitä nyt joku setä alkoi turinoimaan niitä näitä muiden haudatessa kasvonsa kämmeniinsä syvään huokaisten. Anteeksi, emme tiedä mikä häneen meni. Emme me yleensä näin.

 

Nikon NOOR Tour 2013
Rennot kuvaajat vastailivat leppoisasti katsomon kuumottaviin kysymyksiin.

 

Laajakangas — ainoa oikea tapa katsella valokuvia

Heti ensimmäisten kuvien aikana totesin, että elokuvateatterin pimennetty sali on ainoa oikea tapa nauttia laadukkaista valokuvista. Eivät ne ryttyiset mummolan kesäkuvat tai Facebookin runnomat digikuvat ole kovinkaan antoisia.

Ainakaan, kun on nähnyt, miltä ne voisivat näyttää.

Jätin järkkärin pois matkasta turhaa kantamista välttääkseni, mutta salissa istuessani kaduin päätöstäni. Nyt jouduin lopulta pyörtämään sanani, etten todellakaan hyväksy kännykkäkuvia julkaistavaksi. Ikinä. Missään. Ja tässä niitä nyt on kirjoituksen kuvituksena. Ei hyvin mene.

 

Illan mainio päätös

Tapahtuma kesti melko myöhään, se loppui vasta kahdeksalta. Viimeinen tunti oli varattu vapaaseen jutusteluun import-oluiden, viinien ja maistuvien voileipien parissa. Kuvaajatkin rupattelivat porukan kanssa. Itse jäin jutustelemaan toisen tamperelaisen herrasmiehen kanssa, joten kontaktit Pepin kanssa jäivät vain pariin pirteän pikaiseen morjesteluun. Harmi sinänsä, vaikutti erittäin mukavalta kaverilta.

Hieno päivä kaiken kaikkiaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Huomaathan, että arvostan omalla nimelläsi jättämääsi vastausta hassunhauskojen nimimerkkien takaa huutelemista korkeammalle. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista eikä paljasteta NSA:lle, mutta se mahdollistaa yhteydenottoni tarvittaessa — jospa kommentissasi olisi uuden jutun aihetta? Tarkistan ensimmäisen viestisi aina käsin roskapostin ja laittomuuksien varalta, mutta pääsääntöisesti kaikki kommentit kyllä julkaistaan sisällöstä tai mielipiteestä riippumatta kun vain maltat odottaa. Relax.